On sunnuntaiaamu Southamptonissa, ja olen piakkoin lähdössä ylittämään Atlantin Royal Caribbeanin Adventure of the Seas -laivalla. Seuraa laivan sijaintia tästä!
It is Sunday morning in Southampton, and I'm about to start my Tramsatlantic cruise by Royal Caribbean's ship called Adventure of the Seas. Follow the ship position from here!
sunnuntai 2. marraskuuta 2014
2/80: Southampton & Lymington, UK 1.11.2014
Kirjoitettu Mayfair Guesthousen huoneessa 4 sunnuntaiaamuna 2.11.2014 / Written at Mayfair Guethouse, room 4, on early Sunday morning 2nd November 2014
Heräsin lauantaipäivään hyvät yöunet nukkuneena. Olin alun perin tehnyt varauksen Markin ja Andyn toiseen majapaikkaan nimeltä Number 10, josta olin varannut huoneen jaetulla kylpyhuoneella. Tuplabuukkauksen vuoksi he ilmoittivat jo keväällä, että majoittuisinkin kadun toisella puolella omalla kylpyhuoneella varustetussa huoneessa ilman lisämaksua. Ylipäätään Mayfair Guesthouse on todella kiva, suosittelen!
I woke up to a Saturday morning after a good night sleep. It felt luxorious to have an ensuite bathroom in my room. The room and guesthouse overall are really nice, I highly recommend staying here!
Aamiainen tarjoiltiin alakerrassa. Olin pyytänyt gluteenittomia tuotteita aamiaiselle, koska tiedän, että niitä on Englannissa helposti saatavilla ja viime vuonna otettujen verikokeiden mukaan minun pitäisi syödä kokonaan gluteenittomasti. Olen vältellyt vehnää, ohraa ja ruista viimeiset 10 vuotta – siitä lähtien kun olin kaikenlaisissa kokeissa vuonna 2004, vaikkei tuolloin keliakiaa todettukaan. Mutta en ole luopunut kokonaan toistaiseksi. Asian tekee hankalaksi mm. se, että usein gluteenittomissa tuotteissa on maissia, joka ei myöskään sovi minulle. Tiedän, että minun pitäisi toimia toisin, koska ainoa hoito keliakiaan on kokonaan gluteeniton ruokavalio. Viimeiset 10 vuotta tuskailua ruoan suhteen ylipäätään kaikkine yliherkkyyksineen on vain saanut minut välillä enemmän säännölliseen kuin satunnaiseen välinpitämättömyyden tilaan. Tämä on oma valintani – kaikille muille keliaakikoille suosittelen äärimmäisen tarkkaa gluteenitonta ruokavaliota. Aamiainen oli joka tapauksessa varsin maistuva, ja aamiaishuoneessa kaikki muutkin tuntuivat olevan menossa samalle laivalle!
Breakfast was served downstairs. It was tasty, and I talked with other guests who are also going to have the same cruise!
Tuliaisia ystävilleni, joista toinen ei valitettavasti päässyt tulemaan: / Finnish delicasies for my friends, sadly one of them couldn't join us:
Kello 10.30 tapasin ystäväni suoraa reittiä noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä olevan rautatieaseman edustalla. Menimme ensin SeaCity -museon Titanic-näyttelyyn, jossa vierähtikin nopeasti useampi tunti. Näyttelyssä oli mielenkiintoisia muistoesineitä, kuten nämä tanssikortit tammikuulta 1912 sen kuvaamiseen, millaista Southamptonissa oli siihen aikaan. Näyttely sisälsi myös mm. muistoesineitä kohtalokkaalta merimatkalta, matkustajien haastatteluja ja uppoamiseen johtaneiden syiden läpikäyntiä.
At 10.30 am I met my friend at the railway station, about 10 minutes away from the guesthouse if you take the best route ;) First we went to the SeaCity museum's Titanic display. It had such interesting memorabilia, as these dance cards from January 1912, to describe how it was like in Southampton at that time. The display had also memorabilia from the journey, interviews of passengers and research about the reasons why the disaster happened.
Jätimme museon muut näyttelyt väliin, ja menimme lounaalle läheisessä kauppakeskuksessa sijainneeseen ravintolaan. Söin englantilaisittainnhyvin tyypillisen lounaan, eli juustolla ja kinkulla täytetyn uuniperunan:
We skipped the rest of the museum and went to have a lunch at a shopping centre nearby. I had a very English lunch, a jacket potato with cheese and ham:
Jatkoimme autolla Lyndhurstin kautta, New Forestin kansallispuiston läpi Lymingtonin pieneen merenrantakaupunkiin, josta seuraavat kuvat ovat:
We continued by a car to a small town next to the sea called Lymington, where the following pictures are from:
Paluumatkalla pysähdyimme syömään pubiruokaa Ashurstin pikkukaupungissa. Olisipa Suomessa enemmän kunnon pubiruokaa!
On our way back we had a dinner in the pub in a small town called Ashurst. I wish there was more good pub food in Finland!
Guesthouselle palattuani olin suht väsynyt, joten nukahdin lähes heti. Nyt on sunnuntaiaamu, kohta menen jälleen aamiaiselle ja sitten lähden terminaaliin laivamatkaa varten! Kahden todella kauniin sään päivän jälkeen sataa, joten on aikakin jättää Englanti taakse ;)
After coming back to Mayfair Guesthouse I was quite tired, so I fell asleep almost right away. Now it's Sunday morning, I'll have breakfast soon and then I'll leave to the terminal for my boat ride! It's raining after two very beautiful and warm days, so it's time to leave England behind ;)
- Posted using BlogPress from my iPad
Heräsin lauantaipäivään hyvät yöunet nukkuneena. Olin alun perin tehnyt varauksen Markin ja Andyn toiseen majapaikkaan nimeltä Number 10, josta olin varannut huoneen jaetulla kylpyhuoneella. Tuplabuukkauksen vuoksi he ilmoittivat jo keväällä, että majoittuisinkin kadun toisella puolella omalla kylpyhuoneella varustetussa huoneessa ilman lisämaksua. Ylipäätään Mayfair Guesthouse on todella kiva, suosittelen!
I woke up to a Saturday morning after a good night sleep. It felt luxorious to have an ensuite bathroom in my room. The room and guesthouse overall are really nice, I highly recommend staying here!
Aamiainen tarjoiltiin alakerrassa. Olin pyytänyt gluteenittomia tuotteita aamiaiselle, koska tiedän, että niitä on Englannissa helposti saatavilla ja viime vuonna otettujen verikokeiden mukaan minun pitäisi syödä kokonaan gluteenittomasti. Olen vältellyt vehnää, ohraa ja ruista viimeiset 10 vuotta – siitä lähtien kun olin kaikenlaisissa kokeissa vuonna 2004, vaikkei tuolloin keliakiaa todettukaan. Mutta en ole luopunut kokonaan toistaiseksi. Asian tekee hankalaksi mm. se, että usein gluteenittomissa tuotteissa on maissia, joka ei myöskään sovi minulle. Tiedän, että minun pitäisi toimia toisin, koska ainoa hoito keliakiaan on kokonaan gluteeniton ruokavalio. Viimeiset 10 vuotta tuskailua ruoan suhteen ylipäätään kaikkine yliherkkyyksineen on vain saanut minut välillä enemmän säännölliseen kuin satunnaiseen välinpitämättömyyden tilaan. Tämä on oma valintani – kaikille muille keliaakikoille suosittelen äärimmäisen tarkkaa gluteenitonta ruokavaliota. Aamiainen oli joka tapauksessa varsin maistuva, ja aamiaishuoneessa kaikki muutkin tuntuivat olevan menossa samalle laivalle!
Breakfast was served downstairs. It was tasty, and I talked with other guests who are also going to have the same cruise!
Tuliaisia ystävilleni, joista toinen ei valitettavasti päässyt tulemaan: / Finnish delicasies for my friends, sadly one of them couldn't join us:
Kello 10.30 tapasin ystäväni suoraa reittiä noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä olevan rautatieaseman edustalla. Menimme ensin SeaCity -museon Titanic-näyttelyyn, jossa vierähtikin nopeasti useampi tunti. Näyttelyssä oli mielenkiintoisia muistoesineitä, kuten nämä tanssikortit tammikuulta 1912 sen kuvaamiseen, millaista Southamptonissa oli siihen aikaan. Näyttely sisälsi myös mm. muistoesineitä kohtalokkaalta merimatkalta, matkustajien haastatteluja ja uppoamiseen johtaneiden syiden läpikäyntiä.
At 10.30 am I met my friend at the railway station, about 10 minutes away from the guesthouse if you take the best route ;) First we went to the SeaCity museum's Titanic display. It had such interesting memorabilia, as these dance cards from January 1912, to describe how it was like in Southampton at that time. The display had also memorabilia from the journey, interviews of passengers and research about the reasons why the disaster happened.
Jätimme museon muut näyttelyt väliin, ja menimme lounaalle läheisessä kauppakeskuksessa sijainneeseen ravintolaan. Söin englantilaisittainnhyvin tyypillisen lounaan, eli juustolla ja kinkulla täytetyn uuniperunan:
We skipped the rest of the museum and went to have a lunch at a shopping centre nearby. I had a very English lunch, a jacket potato with cheese and ham:
Jatkoimme autolla Lyndhurstin kautta, New Forestin kansallispuiston läpi Lymingtonin pieneen merenrantakaupunkiin, josta seuraavat kuvat ovat:
We continued by a car to a small town next to the sea called Lymington, where the following pictures are from:
Paluumatkalla pysähdyimme syömään pubiruokaa Ashurstin pikkukaupungissa. Olisipa Suomessa enemmän kunnon pubiruokaa!
On our way back we had a dinner in the pub in a small town called Ashurst. I wish there was more good pub food in Finland!
Guesthouselle palattuani olin suht väsynyt, joten nukahdin lähes heti. Nyt on sunnuntaiaamu, kohta menen jälleen aamiaiselle ja sitten lähden terminaaliin laivamatkaa varten! Kahden todella kauniin sään päivän jälkeen sataa, joten on aikakin jättää Englanti taakse ;)
After coming back to Mayfair Guesthouse I was quite tired, so I fell asleep almost right away. Now it's Sunday morning, I'll have breakfast soon and then I'll leave to the terminal for my boat ride! It's raining after two very beautiful and warm days, so it's time to leave England behind ;)
- Posted using BlogPress from my iPad
lauantai 1. marraskuuta 2014
1/80: Lontoo/London – Southampton 31.10.2014
Kirjoitettu Mayfair Gueshousella Southamptonissa lauantaiaamuna 1.11.2014 / Written at Mayfair Guesthouse on Saturday morning 1st of November 2014
Heräsin perjantaiaamuun dormitoryssä noin 7.30, kun kaikki muut vielä nukkuivat. Kylpyhuoneita oli tuohon aikaan vapaana useita, joten sain rauhassa valmistautua Reformikerholle lähtöön. Alakerrassa en malttanut olla jakamatta innostustani hostellin henkilökuntaan kuuluvan Deanin kanssa, jonka kanssa jutellessa menikin tovi ennen metromatkaa Lambeth Northista Charing Crossille ja aamuun heräävälle Trafalgar Squarelle. Matkustamiseen käytin mukanani ollutta Oyster-korttia – edellisenä päivänä en muistanut, ettei kortille osteta päivälippua, vaan kortissa on päiväkohtainen maksukatto. Oyster on edullisempi tapa matkustaa kuin yhden päivän travelcard.
I woke when everyone else was sleeping, it was around 7.30 am. I got ready and I couldn't resist sharing my first stop of the day with Dean, who works at the hostel. After our nice talk I took the tube from Lambeth North to Trafalgar Square.
Kävelin Pall Mallille, jossa sijaitsee useita Lontoon kerhotaloja, ja jo muutaman minuutin kuluttua olin Reformikerhon edessä osoitteessa 104 Pall Mall. Minut otettiin ystävällisesti vastaan, ja maksoin sopimamme 30 punnan maksun yksityiskierroksesta (yleensä he ottavat vastaan vain ryhmiä, jotka ilmeisesti maksavat yli sata puntaa). Vein neuletakkini alakerrassa sijainneeseen upeaan naisten pukeutumishuoneeseen, ja ylös tullessani tapasin rouva Marguerite Ryder-Largen, joka oli erinomainen opas. Hän on ollut Reformikerhon jäsen noin kymmenen vuotta, ja hän on valinnut juuri tämän kerhon, koska Reformikerho on ensimmäisenä Lontoon kerhoista alkanut hyväksyä naisjäseniä alkaen vuodesta 1981.
I walked to Pall Mall, which has a lot of Clubhouses, and soon I was in front of The Reform Club at 104 Pall Mall. I took my cardigan to Ladies' Cloakroom downstairs, and then I met my guide Mrs. Marguerite Ryder-Large, who was an excellent guide. She has been a member of the club about ten years. The Reform Club has been the first club to accept women members, since 1981.
Reformikerhon juuret johtavat 1830-luvulle, ja talon historiasta voi lukea lisää englanniksi sivulta http://www.reformclub.com/home/about/history. Talo itsessään on todella upea, ja siinä on paljon vaikutteita italialaisesta palatsista. Kuvia ei valitettavasti saanut ottaa, mutta ehdin tietenkin nauttia kierroksesta sitäkin enemmän. Kiersimme talon kahdessa kerroksessa salista toiseen, ja opin muun muassa, että Earl Grey -teelle nimen antanut herra on ollut Reformikerhon jäsen, samoin kirjailija Henry James ja useat poliitikot. James myös asui rakennuksen kolmannen kerroksen yhdessä 35:stä huoneesta, kun se oli vielä mahdollista – nykyään jäsenet voivat varata huoneita hotellihuoneiden tapaan lyhyiksi ajoiksi kerrallaan. Nykyään Reformikerhoon kuuluu noin 2000 jäsentä. Kun kierros oli ohi, ostin muutaman postikortin ja pienen esittelykirjasen muistoksi. Mennessäni ulos oli perjantai 31. lokakuuta kello 11.38, ja matkani maailman ympäri 80 päivässä oli virallisesti alkanut!
The Reform Club's history goes back to 1830's, and you can read more about it at http://www.reformclub.com/home/about/history. The building is magnificent, and there are so many interesting architectural things to see, like the tunnel vault staircases! It wasn't allowed to take any pictures, but then I was able to take all in from the tour. We circled around in two floors, and I learned that the man who had given the name Earl Grey to the famous tea has been a member, as also the famous writer Henry James, who had also lived in the building when it was still possible. Nowadays members can book rooms for shorter stays. Nowadays The Reform Club has around 2000 members. As I went outside it was Friday 31st of October 2014, 11.38 am, and my journey around the world in 80 days had officially started!
Seuraavaksi lähdin etsimään Jules Vernen kirjaa Around the World in 80 Days matkalukemiseksi Charing Cross Roadin lukuisista kirjakaupoista. Olisin halunnut käytetyn kappaleen jostakin pienestä kirjakaupasta. Käytyäni neljässä pienessä kirjakaupassa tuloksetta päädyin lopulta Foylesille, josta kirja löytyi hetkessä.
The next thing was to find Jules Verne's book Around the World in 80 Days. As I had no luck at four small book stores at Charing Cross Road, I ended up at Foyles where I could find a copy instantly.
Menin hostellille vaihtamaan vaatteet ja hakemaan 17 kg painavan rinkkani ja (liian painavan ;) ) toisen laukkuni, ja lähdin bussilla Victorian asemalle hostellin henkilökunnalta saamieni ohjeiden mukaan. Vaikka olen ollut Lontoossa monet kerrat, en ole vieläkään ihan kunnolla oppinut hyödyntämään busseja. Onneksi numero 148 vei suoraan aseman lähettyville. Laituritieto Southamptonin junasta tuli ilmoitustaululle vain minuutteja ennen lähtöä, mutta onneksi ystävällinen nainen nimeltä Cara auttoi minua laukkuni kanssa, niin ehdin junaan. Junamatkalla söin edellisenä päivänä hyväksi havaitsemani Marks & Spencerin avokadosalaatin ja mangosmoothien sekä englantilaiseen tapaan pienen pussillisen sipsejä.
I went to the hostel to pick up my luggage and I took the bus 148 to the Victoria station according to the advice from the hostel staff – I'm still not familiar with London busses. On the way to Southampton I ate again an avocado salad and mango smoothie from Marks & Spencer, because I liked them a lot the day before.
Oli jo melkein pimeää, kun saavuin viideltä Southamptoniin, mutta päätin silti kävellä majapaikkaani Mayfair Guesthouseen. Se ei ehkä ollut parhaita päätöksiäni, koska kävelin harhaan :D Lopulta löysin perille, ja nautin illan ajan oman huoneen rauhasta. Nyt on lauantaiaamu, ja lähden tutustumaan Southamptoniin ystäväni seurassa – hän asuu suht lähellä Etelä-Englannissa.
It was almost dark when the train arrived to Southampton at 5 pm, but I decided to walk to the hostel. It wasn't the best decision as I took the wrong route, but finally I ended up there and spent the night in the luxury of my private room. Now it's Saturday morning and I will spend the day with my friend who lives nearby in southern England.
- Posted using BlogPress from my iPad
Heräsin perjantaiaamuun dormitoryssä noin 7.30, kun kaikki muut vielä nukkuivat. Kylpyhuoneita oli tuohon aikaan vapaana useita, joten sain rauhassa valmistautua Reformikerholle lähtöön. Alakerrassa en malttanut olla jakamatta innostustani hostellin henkilökuntaan kuuluvan Deanin kanssa, jonka kanssa jutellessa menikin tovi ennen metromatkaa Lambeth Northista Charing Crossille ja aamuun heräävälle Trafalgar Squarelle. Matkustamiseen käytin mukanani ollutta Oyster-korttia – edellisenä päivänä en muistanut, ettei kortille osteta päivälippua, vaan kortissa on päiväkohtainen maksukatto. Oyster on edullisempi tapa matkustaa kuin yhden päivän travelcard.
I woke when everyone else was sleeping, it was around 7.30 am. I got ready and I couldn't resist sharing my first stop of the day with Dean, who works at the hostel. After our nice talk I took the tube from Lambeth North to Trafalgar Square.
Kävelin Pall Mallille, jossa sijaitsee useita Lontoon kerhotaloja, ja jo muutaman minuutin kuluttua olin Reformikerhon edessä osoitteessa 104 Pall Mall. Minut otettiin ystävällisesti vastaan, ja maksoin sopimamme 30 punnan maksun yksityiskierroksesta (yleensä he ottavat vastaan vain ryhmiä, jotka ilmeisesti maksavat yli sata puntaa). Vein neuletakkini alakerrassa sijainneeseen upeaan naisten pukeutumishuoneeseen, ja ylös tullessani tapasin rouva Marguerite Ryder-Largen, joka oli erinomainen opas. Hän on ollut Reformikerhon jäsen noin kymmenen vuotta, ja hän on valinnut juuri tämän kerhon, koska Reformikerho on ensimmäisenä Lontoon kerhoista alkanut hyväksyä naisjäseniä alkaen vuodesta 1981.
I walked to Pall Mall, which has a lot of Clubhouses, and soon I was in front of The Reform Club at 104 Pall Mall. I took my cardigan to Ladies' Cloakroom downstairs, and then I met my guide Mrs. Marguerite Ryder-Large, who was an excellent guide. She has been a member of the club about ten years. The Reform Club has been the first club to accept women members, since 1981.
Reformikerhon juuret johtavat 1830-luvulle, ja talon historiasta voi lukea lisää englanniksi sivulta http://www.reformclub.com/home/about/history. Talo itsessään on todella upea, ja siinä on paljon vaikutteita italialaisesta palatsista. Kuvia ei valitettavasti saanut ottaa, mutta ehdin tietenkin nauttia kierroksesta sitäkin enemmän. Kiersimme talon kahdessa kerroksessa salista toiseen, ja opin muun muassa, että Earl Grey -teelle nimen antanut herra on ollut Reformikerhon jäsen, samoin kirjailija Henry James ja useat poliitikot. James myös asui rakennuksen kolmannen kerroksen yhdessä 35:stä huoneesta, kun se oli vielä mahdollista – nykyään jäsenet voivat varata huoneita hotellihuoneiden tapaan lyhyiksi ajoiksi kerrallaan. Nykyään Reformikerhoon kuuluu noin 2000 jäsentä. Kun kierros oli ohi, ostin muutaman postikortin ja pienen esittelykirjasen muistoksi. Mennessäni ulos oli perjantai 31. lokakuuta kello 11.38, ja matkani maailman ympäri 80 päivässä oli virallisesti alkanut!
The Reform Club's history goes back to 1830's, and you can read more about it at http://www.reformclub.com/home/about/history. The building is magnificent, and there are so many interesting architectural things to see, like the tunnel vault staircases! It wasn't allowed to take any pictures, but then I was able to take all in from the tour. We circled around in two floors, and I learned that the man who had given the name Earl Grey to the famous tea has been a member, as also the famous writer Henry James, who had also lived in the building when it was still possible. Nowadays members can book rooms for shorter stays. Nowadays The Reform Club has around 2000 members. As I went outside it was Friday 31st of October 2014, 11.38 am, and my journey around the world in 80 days had officially started!
Seuraavaksi lähdin etsimään Jules Vernen kirjaa Around the World in 80 Days matkalukemiseksi Charing Cross Roadin lukuisista kirjakaupoista. Olisin halunnut käytetyn kappaleen jostakin pienestä kirjakaupasta. Käytyäni neljässä pienessä kirjakaupassa tuloksetta päädyin lopulta Foylesille, josta kirja löytyi hetkessä.
The next thing was to find Jules Verne's book Around the World in 80 Days. As I had no luck at four small book stores at Charing Cross Road, I ended up at Foyles where I could find a copy instantly.
Menin hostellille vaihtamaan vaatteet ja hakemaan 17 kg painavan rinkkani ja (liian painavan ;) ) toisen laukkuni, ja lähdin bussilla Victorian asemalle hostellin henkilökunnalta saamieni ohjeiden mukaan. Vaikka olen ollut Lontoossa monet kerrat, en ole vieläkään ihan kunnolla oppinut hyödyntämään busseja. Onneksi numero 148 vei suoraan aseman lähettyville. Laituritieto Southamptonin junasta tuli ilmoitustaululle vain minuutteja ennen lähtöä, mutta onneksi ystävällinen nainen nimeltä Cara auttoi minua laukkuni kanssa, niin ehdin junaan. Junamatkalla söin edellisenä päivänä hyväksi havaitsemani Marks & Spencerin avokadosalaatin ja mangosmoothien sekä englantilaiseen tapaan pienen pussillisen sipsejä.
I went to the hostel to pick up my luggage and I took the bus 148 to the Victoria station according to the advice from the hostel staff – I'm still not familiar with London busses. On the way to Southampton I ate again an avocado salad and mango smoothie from Marks & Spencer, because I liked them a lot the day before.
Oli jo melkein pimeää, kun saavuin viideltä Southamptoniin, mutta päätin silti kävellä majapaikkaani Mayfair Guesthouseen. Se ei ehkä ollut parhaita päätöksiäni, koska kävelin harhaan :D Lopulta löysin perille, ja nautin illan ajan oman huoneen rauhasta. Nyt on lauantaiaamu, ja lähden tutustumaan Southamptoniin ystäväni seurassa – hän asuu suht lähellä Etelä-Englannissa.
It was almost dark when the train arrived to Southampton at 5 pm, but I decided to walk to the hostel. It wasn't the best decision as I took the wrong route, but finally I ended up there and spent the night in the luxury of my private room. Now it's Saturday morning and I will spend the day with my friend who lives nearby in southern England.
- Posted using BlogPress from my iPad
perjantai 31. lokakuuta 2014
Yö/Night 0: Horse & Stables
The Horse & Stables -hostelli, Lontoo, Iso-Britannia: ***
Ensimmäinen majoitukseni oli kerrossängyn alapeti 10 hengen sekadormissa Horse & Stables -nimisessä hostellissa. Hostellin sijainti on oikein hyvä (aivan Lambeth Northin metroaseman vieressä), henkilökunta on todella ystävällistä ja avuliasta, kylpyhuoneet olivat hyvässä kunnossa ja matkatavarat voi jättää lukittuun matkatavarahuoneeseen ilman lisämaksua ennen check-iniä, majoituksen aikana ja sen jälkeen (laukut merkitään numerolapuin). Alakerran pubissa oli tarjolla maistuvaa ruokaa ja juotavaa oikein kohtuulliseen hintaan ja mukava tunnelma – vaikkei täällä yöpyisi, kannattaa ainakin tulla viettämään iltaa! Kuten aiemmassa postauksessa mainitsin, hostellissa ei valitettavasti ainakaan vielä ole lokeroita huoneissa. Huone on pieni ja 10 majoittujan vuoksi todella ahdas, ja portaat ovat englantilaiseen tapaan kapeat ja kokolattiamatolla vuoratut. Yhdeksi yöksi ja etenkin kovin väsyneenä majoitus oli ok, varausmaksu oli £1.50 ja maksettavaa oli £19.50, eli yhteensä euroissa 26,50. En ehkä yöpyisi täällä paria yötä pidempään, koska sänkyjä on mahdutettu huoneeseen liikaa sen kokoon nähden. Hyvän tunnelman ja kätevän sijaintinsa vuoksi paikka kuitenkin ansaitsee ehdottomasti kolme tähteä.
--
The Horse & Stables hostel, London, United Kingdom: ***
For the first night I stayed at The Horse & Stables hostel just next to Lambeth North tube station. The hostel has very friendly staff, location is good, you can leave your stuff to the luggage room with no extra charge (luggage is tagged), the pub has good food and drinks at an affordable price, and bathrooms are good. As usual in England, the staircase is very narrow, and unfortunately the dorm room had 10 beds, so it was very crowded because of the small size of the room. (I have been in same size dorm rooms with just 4 or 6 beds in them.) As the location is so good and atmosphere was superb, the hostel absolutely deserves three stars. I could stay here again for a night or two, but for a longer stay I'd choose another place.
- Posted using BlogPress from my iPhone
Ensimmäinen majoitukseni oli kerrossängyn alapeti 10 hengen sekadormissa Horse & Stables -nimisessä hostellissa. Hostellin sijainti on oikein hyvä (aivan Lambeth Northin metroaseman vieressä), henkilökunta on todella ystävällistä ja avuliasta, kylpyhuoneet olivat hyvässä kunnossa ja matkatavarat voi jättää lukittuun matkatavarahuoneeseen ilman lisämaksua ennen check-iniä, majoituksen aikana ja sen jälkeen (laukut merkitään numerolapuin). Alakerran pubissa oli tarjolla maistuvaa ruokaa ja juotavaa oikein kohtuulliseen hintaan ja mukava tunnelma – vaikkei täällä yöpyisi, kannattaa ainakin tulla viettämään iltaa! Kuten aiemmassa postauksessa mainitsin, hostellissa ei valitettavasti ainakaan vielä ole lokeroita huoneissa. Huone on pieni ja 10 majoittujan vuoksi todella ahdas, ja portaat ovat englantilaiseen tapaan kapeat ja kokolattiamatolla vuoratut. Yhdeksi yöksi ja etenkin kovin väsyneenä majoitus oli ok, varausmaksu oli £1.50 ja maksettavaa oli £19.50, eli yhteensä euroissa 26,50. En ehkä yöpyisi täällä paria yötä pidempään, koska sänkyjä on mahdutettu huoneeseen liikaa sen kokoon nähden. Hyvän tunnelman ja kätevän sijaintinsa vuoksi paikka kuitenkin ansaitsee ehdottomasti kolme tähteä.
--
The Horse & Stables hostel, London, United Kingdom: ***
For the first night I stayed at The Horse & Stables hostel just next to Lambeth North tube station. The hostel has very friendly staff, location is good, you can leave your stuff to the luggage room with no extra charge (luggage is tagged), the pub has good food and drinks at an affordable price, and bathrooms are good. As usual in England, the staircase is very narrow, and unfortunately the dorm room had 10 beds, so it was very crowded because of the small size of the room. (I have been in same size dorm rooms with just 4 or 6 beds in them.) As the location is so good and atmosphere was superb, the hostel absolutely deserves three stars. I could stay here again for a night or two, but for a longer stay I'd choose another place.
- Posted using BlogPress from my iPhone
0/80: Päivä hyvän ystävän kanssa / A day with my dear friend
Hostellilla (Horse & Stables) pe-aamuna 31.10.2014 / At the Horse & Stables hostel on Fri morning 31st Oct 2014
Päivä 0 / Greenwich; Horse & Stables hostel and bar
Lento Gatwickin kentälle sujui nopeasti matkasuunnitelmiani kerraten ja torkkuen. Kentällä meni yhteensä tunti turvatarkastuksessa, kentän läpi kulkiessa ja etukäteen ostamaani junalippua ostaessa. Matkustin noin 10 puntaa maksavalla Thameslink-junalla London Bridgelle, ostin £8.90 päivälipun Lontoon julkisiin ja jatkoin metrolla Waterloon kautta Lambeth Northiin, jonka vieressä hostellini Horse & Stables sijaitsee. Pian ystäväni tulikin hostellille, ja lähdimme päiväksi Greenwichiin. Nautimme ulkoilmalounaan - täällä on t-paitakeli päivällä! Päätimme jättää vierailematta maksullisissa museoissa ja aikavyöhykerajalla, mutta sen sijaan nautimme kauniista puistosta ja istahdimme pitkäksi toviksi paikalliseen pubiin, joka oli koristeltu valmiiksi Halloweenia varten.
My flight to London went well, and after an hour at the airport I was on my way by Thameslink to London Bridge, and by tube to Waterloo and then Lambeth North. My hostel is just next to the station. I met my friend at the hostel and we spent the day in Greenwich. We skipped museums, but had a nice time in the park and in a local pub with decorations for Halloween.
Kuvia Greenwichistä / Photos from Greenwich:
Illalliselle tulimme takaisin hostellin pubiin – minä menin nukkumaan jo yhdeksältä (klo 23 Suomen aikaan), kun edellisen yön unet olivat jääneet lyhyiksi, ja ystäväni palasi Oxfordiin. Hostellin majoitustiloissa suurin pettymys oli lukittavien lokeroiden puuttuminen, joten nukuin käsilaukku kainalossa. Isommat matkatavarat olivat matkatavarahuoneessa.
We had a dinner at hostel pub, and then it was time for me to go to bed as I hadn't slept that much last night. The hostel was ok, but the biggest disappointment was that there were no lockers in rooms, just a luggage storage downstairs.
Nyt reformikerholle! / Next stop: the Reform Club!
- Posted using BlogPress from my iPad
Päivä 0 / Greenwich; Horse & Stables hostel and bar
Lento Gatwickin kentälle sujui nopeasti matkasuunnitelmiani kerraten ja torkkuen. Kentällä meni yhteensä tunti turvatarkastuksessa, kentän läpi kulkiessa ja etukäteen ostamaani junalippua ostaessa. Matkustin noin 10 puntaa maksavalla Thameslink-junalla London Bridgelle, ostin £8.90 päivälipun Lontoon julkisiin ja jatkoin metrolla Waterloon kautta Lambeth Northiin, jonka vieressä hostellini Horse & Stables sijaitsee. Pian ystäväni tulikin hostellille, ja lähdimme päiväksi Greenwichiin. Nautimme ulkoilmalounaan - täällä on t-paitakeli päivällä! Päätimme jättää vierailematta maksullisissa museoissa ja aikavyöhykerajalla, mutta sen sijaan nautimme kauniista puistosta ja istahdimme pitkäksi toviksi paikalliseen pubiin, joka oli koristeltu valmiiksi Halloweenia varten.
My flight to London went well, and after an hour at the airport I was on my way by Thameslink to London Bridge, and by tube to Waterloo and then Lambeth North. My hostel is just next to the station. I met my friend at the hostel and we spent the day in Greenwich. We skipped museums, but had a nice time in the park and in a local pub with decorations for Halloween.
Kuvia Greenwichistä / Photos from Greenwich:
Illalliselle tulimme takaisin hostellin pubiin – minä menin nukkumaan jo yhdeksältä (klo 23 Suomen aikaan), kun edellisen yön unet olivat jääneet lyhyiksi, ja ystäväni palasi Oxfordiin. Hostellin majoitustiloissa suurin pettymys oli lukittavien lokeroiden puuttuminen, joten nukuin käsilaukku kainalossa. Isommat matkatavarat olivat matkatavarahuoneessa.
We had a dinner at hostel pub, and then it was time for me to go to bed as I hadn't slept that much last night. The hostel was ok, but the biggest disappointment was that there were no lockers in rooms, just a luggage storage downstairs.
Nyt reformikerholle! / Next stop: the Reform Club!
- Posted using BlogPress from my iPad
torstai 30. lokakuuta 2014
0/80: Seikkailuni alkaa vihdoinkin! / Finally my adventure begins!
Helsinki-Vantaan lentokentällä aamutuimaan torstaina 30.10.2014 / At Helsinki-Vantaa airport on Thu morning 30th Oct 2014
Päivä/Day 0 / Helsinki - Lontoo/London, UK
Nousen pian Lontoon koneeseen. Lontoossa tapaan tänään hyvän ystäväni, tarkempi päiväohjelma on vielä avoin. Passi ja hammasharja käsimatkatavaroissa, karsintakierrokset käyneet vaatteet ja tarvikkeet rinkassa ja rakkaat ihmiset sydämessä lähden vihdoinkin 6,5 vuotta odottamalleni matkalle maailman ympäri! Varsinaisesti matka käynnistyy huomenna Reformikerholta. Pysythän kuulolla! :)
--
Soon I am on my way to London, where 80 days counting begins tomorrow from the Reform Club. Passport and a toothbrush in my hand luggage, carefully picked clothes in my backpack and important friends in my heart I will make my dream true!
-Liisa
- Posted using BlogPress from my iPhone
Päivä/Day 0 / Helsinki - Lontoo/London, UK
Nousen pian Lontoon koneeseen. Lontoossa tapaan tänään hyvän ystäväni, tarkempi päiväohjelma on vielä avoin. Passi ja hammasharja käsimatkatavaroissa, karsintakierrokset käyneet vaatteet ja tarvikkeet rinkassa ja rakkaat ihmiset sydämessä lähden vihdoinkin 6,5 vuotta odottamalleni matkalle maailman ympäri! Varsinaisesti matka käynnistyy huomenna Reformikerholta. Pysythän kuulolla! :)
--
Soon I am on my way to London, where 80 days counting begins tomorrow from the Reform Club. Passport and a toothbrush in my hand luggage, carefully picked clothes in my backpack and important friends in my heart I will make my dream true!
-Liisa
- Posted using BlogPress from my iPhone
torstai 23. lokakuuta 2014
Lentokentälle - vähän hitaammin pikkurahalla vai nopeammin matkabudjettia kuluttaen? / To the airport and back - cost-effectiveness vs. time
Summary in English is in the end of this blog post.
Viimeiset pari kuukautta ovat menneet lähinnä koulussa ahertaessa, tosin ehdin lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna käväisemään Kööpenhaminassa. Viikot ovat kuluneet paljon nopeammin kuin arvasinkaan ja matkan valmistelut ovat jääneet osin viime hetkeen. Minä, matkasuunnitelmien intohimoinen tekijä, olen joutunut toteamaan, että ehkä se hostellin dormipaikka Honolulusta olisi kannattanut varata aiemmin, kun aikoo sinne Thanksgiving-viikolla! Nyt lähtöön on enää viikko. Tässä siis osin aiemmin laatimani teksti lentokentille matkustamisesta ja sen kustannuksista, ja ensi viikolla pääsenkin jo ihan oikeisiin matkatunnelmiin!
Matkustaessa maailman ympäri oman aikansa vie matkustaminen lentokentälle ja lentokentältä matkakohteeseen. Samalla siihen voi kulua suhteellisen suuri määrä rahaa: omalla matkallani lentokenttäkuljetuksiin olen arvioinut menevän yhteensä lähes kalleimman yksittäisen lentolipun verran, vaikka aionkin hyödyntää julkisia liikennevälineitä mahdollisuuksien mukaan. Ihan kaikkina vuorokaudenaikoina en kuitenkaan aio uskaltautua bussipysäkeille, joten olen jo etukäteen selvitellyt mahdollisten taksimatkojenkin kustannuksia. Jos taas jaksaa valita julkiset, rahat voi hyvillä mielin käyttää johonkin muuhun ;)
Kuva Kööpenhaminan lennolta lokakuussa 2014
Matka Helsinki-Vantaan lentokentälle maksaisi keskustasta yli 40 euroa, kun bussilla matka taittuu kertalipulla 5 euron hintaan tai matkakortilla vielä huokeammin.
Lontoon lentokenttien etäisyydet kaupungin keskustasta vaihtelevat. Heathrowlta keskustaan pääsee suoraan metrolla, mutta Gatwickissä on valittava joko Gatwick Express tai paikallisjuna. Gatwick Expressillä yhdensuuntainen matka maksaa £19.90 eli yli 25 euroa, kun taas paikallisjunalipun saa kymmenellä punnalla. Matkustusaika ei juurikaan eroa. Kiitos siitä, että nykyään käytän lentokentälle menoon Lontoossa paikallisjunaa, kuuluu budjettimatkailevalle ystävälleni.
San Juanin lentoni lähtee anivarhain lentoyhtiön vielä siirrettyä lähtöä pari tuntia suunnittelemaani ajankohtaa aiemmaksi, joten ainoa järkevä vaihtoehto lentokentälle matkustamiseen on taksi. Saatan päätyä samaan vaihtoehtoon myös San Diegossa.
Orlandossa yövyn mahdollisesti lentokenttähotellissa, joissa shuttle joko kuuluu hintaan tai sen saa muutamalla dollarilla.
Yhdysvalloissakin kuitenkin on julkista liikennettä, esimerkiksi Miamissa pitäisi päästä suht kivuttomasti lentokentältä lähelle hostelliani muutaman dollarin bussilipulla. Myös Mauilla on julkinen bussiverkko suuressa osassa maata, ja hostellin lähin bussipysäkki sijaitsee parinsadan metrin päässä.Yksi bussimatka maksaa USD 2, ja koko päivän lipun saa neljällä taalalla.
O'ahun saarella Honolulussa, Havaijin pääkaupungissa, taidan valita lentokenttäshuttlen. Hintaa yhdensuuntaiselle matkalle näyttäisi tulevan noin 12-15 dollaria.
Fidžillä olen aikeissa yöpyä bed & breakfast -majoituksessa, jonka omistajien kanssa olen sopinut lentokenttäkuljetuksista. Hinta oli muistaakseni 10 Fidžin dollaria suuntaansa, joka jää alle viiden euron. Monien hotellienkin sivuilla luvattiin lentokenttäkuljetukset, osa jopa huonehintaan kuuluen.
Uudessa-Seelannissa lennän Aucklandiin, jossa on tarjolla huokea bussikuljetus keskustaan.
Australiassa lennän Sydneyyn, jossa lentokentän ja keskustan välillä kulkee nopea AirLink-juna. Hintaa lipuille tulee ilmeisesti AUD 17.20/suunta, joka on noin 12 euroa.
Edellisellä matkalla Singaporessa matkustimme julkisilla mahdollisimman lähelle hostellia, ja sitten kävelimme tropiikin lämpötiloissa hostellille - jonka jälkeen olimme aivan puhki. Tämä oli siinä mielessä virhe, että ehkä ensimmäisen kerran tropiikkiin saapuessaan kannattaisi suosiolla ottaa taksi lähimmältä metroasemalta? Julkisilla liikkuminen Singaporen kansainväliseltä lentokentältä kohti keskustaa on joka tapauksessa niin näppärää, ettei taksin ottaminen kentältä mielestäni kannata.
Malesian Kuala Lumpurista olen kuullut, että julkiset toimivat hyvin lentokentältä keskustaan ja takaisin. Junamatkan hinta kuitenkin näyttäisi olevan maan muuhun hintatasoon nähden yllättävän korkea, noin 8 euroa.
Taiwanissa, Taipeissä bussi-juna-yhdistelmä näyttäisi kustantavan euroissa noin vitosen.
Hong Kongissa lentokenttäkuljetuksen saa ilmeisesti yhdistettyä osaksi vierailuni keston mittaista julkisen liikenteen lippua.
Yritän muistaa palata aiheeseen reissun jälkeen. Aiemmilta matkoilta muistan vain yhden epäonnistuneen matkan lentokentälle: Oli vuosi 2006, kun Stanstedin juna meni rikki, ja pitkän odottelun jälkeen meidät kärrättiin lukuisilla huonokuntoisilla busseilla pikkuteitä perille lentokentälle. Hitaahkon bussimatkan aikana eräs etelä-eurooppalainen nainen sai totaalisen raivokohtauksen siitä, että myöhästyy lennoltaan – ei kai se enää siinä kohtaa auta raivota, kun asialle ei voi enää mitään... Tuolloin ehdin tiukalle menneen lentokentän läpijuoksun suorittamalla koneeseen ajoissa silloisen matkaseurani kanssa. Toiveissa olisi, ettei vastaava tilanne toistuisi tulevalla matkalla, mutta ehkä parempi varautua ajatuksen tasolla kaikkeen, niin ei sitten tule niin suuria pettymyksiä?
---
It has been a quite busy autumn at school, and the weeks have went by a lot faster than I thought. I did travel to Copenhagen for a weekend in the beginning of October, though! Even though I am quite into travel planning, I have noticed, that I could have done some things sooner – like booking a dorm bed from Honolulu as it's the Thanksgiving week when I'm there. It's now just a week before my journey begins! At this time I share some thoughts about travelling to and from airports, and already on next week I will share my travel experiences.
When travelling around the world, it will take some time also to get from and to the airport, as well. It can also be quite expensive: I have estimated that in total all airport transportation will cost almost the same as the most expensive one-way ticket during my journey, although I will be using public transportation when it's possible.
In Helsinki there is a good bus connection, bus 615, to the airport. One-way ticket costs 5 euros.
In London you can choose a local train instead of Gatwick Express, and suddenly you have saved your lunch money.
In the US there are airports, which you can easily reach by public transportation – like Miami – but it depends most on the time of travel, if I will take a taxi. Shuttles are also a good choice.
At Fiji I am staying in a bed & breakfast which also provides airport pick-up in an affordable price. After a long flight it will be nice that there's somebody waiting for me at the airport!
In New Zealand I will probably use the airport bus. In Sydney, Australia I have thought to use AirLink train, although it sounds quite expensive - about 12 euros one way (ok, almost the same as in London).
In Singapore there is a convenient public transportation service from the airport. I have heard the same from Kuala Lumpur, Malaysia. In Taiwan, Taipei I guess I need to change from the train to the bus at some point, but maybe I will manage. In Hong Kong there is also an AirLink service, which you can combine to your day travel card, so I guess I'll do that.
Until now, there has been only one time travelling to the airport when something went wrong: it was 2006 when Stansted Express broke and we needed to take the slowest bus ever to the airport after a quite long waiting time in the broken train. Let's hope there will not be similar experiences during my journey around the world, although it's better to be prepared!
Viimeiset pari kuukautta ovat menneet lähinnä koulussa ahertaessa, tosin ehdin lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna käväisemään Kööpenhaminassa. Viikot ovat kuluneet paljon nopeammin kuin arvasinkaan ja matkan valmistelut ovat jääneet osin viime hetkeen. Minä, matkasuunnitelmien intohimoinen tekijä, olen joutunut toteamaan, että ehkä se hostellin dormipaikka Honolulusta olisi kannattanut varata aiemmin, kun aikoo sinne Thanksgiving-viikolla! Nyt lähtöön on enää viikko. Tässä siis osin aiemmin laatimani teksti lentokentille matkustamisesta ja sen kustannuksista, ja ensi viikolla pääsenkin jo ihan oikeisiin matkatunnelmiin!
Matkustaessa maailman ympäri oman aikansa vie matkustaminen lentokentälle ja lentokentältä matkakohteeseen. Samalla siihen voi kulua suhteellisen suuri määrä rahaa: omalla matkallani lentokenttäkuljetuksiin olen arvioinut menevän yhteensä lähes kalleimman yksittäisen lentolipun verran, vaikka aionkin hyödyntää julkisia liikennevälineitä mahdollisuuksien mukaan. Ihan kaikkina vuorokaudenaikoina en kuitenkaan aio uskaltautua bussipysäkeille, joten olen jo etukäteen selvitellyt mahdollisten taksimatkojenkin kustannuksia. Jos taas jaksaa valita julkiset, rahat voi hyvillä mielin käyttää johonkin muuhun ;)
Kuva Kööpenhaminan lennolta lokakuussa 2014
Helsinki
Matka Helsinki-Vantaan lentokentälle maksaisi keskustasta yli 40 euroa, kun bussilla matka taittuu kertalipulla 5 euron hintaan tai matkakortilla vielä huokeammin.
Lontoo
Lontoon lentokenttien etäisyydet kaupungin keskustasta vaihtelevat. Heathrowlta keskustaan pääsee suoraan metrolla, mutta Gatwickissä on valittava joko Gatwick Express tai paikallisjuna. Gatwick Expressillä yhdensuuntainen matka maksaa £19.90 eli yli 25 euroa, kun taas paikallisjunalipun saa kymmenellä punnalla. Matkustusaika ei juurikaan eroa. Kiitos siitä, että nykyään käytän lentokentälle menoon Lontoossa paikallisjunaa, kuuluu budjettimatkailevalle ystävälleni.
Yhdysvallat
San Juanin lentoni lähtee anivarhain lentoyhtiön vielä siirrettyä lähtöä pari tuntia suunnittelemaani ajankohtaa aiemmaksi, joten ainoa järkevä vaihtoehto lentokentälle matkustamiseen on taksi. Saatan päätyä samaan vaihtoehtoon myös San Diegossa.
Orlandossa yövyn mahdollisesti lentokenttähotellissa, joissa shuttle joko kuuluu hintaan tai sen saa muutamalla dollarilla.
Yhdysvalloissakin kuitenkin on julkista liikennettä, esimerkiksi Miamissa pitäisi päästä suht kivuttomasti lentokentältä lähelle hostelliani muutaman dollarin bussilipulla. Myös Mauilla on julkinen bussiverkko suuressa osassa maata, ja hostellin lähin bussipysäkki sijaitsee parinsadan metrin päässä.Yksi bussimatka maksaa USD 2, ja koko päivän lipun saa neljällä taalalla.
O'ahun saarella Honolulussa, Havaijin pääkaupungissa, taidan valita lentokenttäshuttlen. Hintaa yhdensuuntaiselle matkalle näyttäisi tulevan noin 12-15 dollaria.
Tyynenmeren kohteet
Fidžillä olen aikeissa yöpyä bed & breakfast -majoituksessa, jonka omistajien kanssa olen sopinut lentokenttäkuljetuksista. Hinta oli muistaakseni 10 Fidžin dollaria suuntaansa, joka jää alle viiden euron. Monien hotellienkin sivuilla luvattiin lentokenttäkuljetukset, osa jopa huonehintaan kuuluen.
Uudessa-Seelannissa lennän Aucklandiin, jossa on tarjolla huokea bussikuljetus keskustaan.
Australiassa lennän Sydneyyn, jossa lentokentän ja keskustan välillä kulkee nopea AirLink-juna. Hintaa lipuille tulee ilmeisesti AUD 17.20/suunta, joka on noin 12 euroa.
Aasian kohteet
Edellisellä matkalla Singaporessa matkustimme julkisilla mahdollisimman lähelle hostellia, ja sitten kävelimme tropiikin lämpötiloissa hostellille - jonka jälkeen olimme aivan puhki. Tämä oli siinä mielessä virhe, että ehkä ensimmäisen kerran tropiikkiin saapuessaan kannattaisi suosiolla ottaa taksi lähimmältä metroasemalta? Julkisilla liikkuminen Singaporen kansainväliseltä lentokentältä kohti keskustaa on joka tapauksessa niin näppärää, ettei taksin ottaminen kentältä mielestäni kannata.
Malesian Kuala Lumpurista olen kuullut, että julkiset toimivat hyvin lentokentältä keskustaan ja takaisin. Junamatkan hinta kuitenkin näyttäisi olevan maan muuhun hintatasoon nähden yllättävän korkea, noin 8 euroa.
Taiwanissa, Taipeissä bussi-juna-yhdistelmä näyttäisi kustantavan euroissa noin vitosen.
Hong Kongissa lentokenttäkuljetuksen saa ilmeisesti yhdistettyä osaksi vierailuni keston mittaista julkisen liikenteen lippua.
Yritän muistaa palata aiheeseen reissun jälkeen. Aiemmilta matkoilta muistan vain yhden epäonnistuneen matkan lentokentälle: Oli vuosi 2006, kun Stanstedin juna meni rikki, ja pitkän odottelun jälkeen meidät kärrättiin lukuisilla huonokuntoisilla busseilla pikkuteitä perille lentokentälle. Hitaahkon bussimatkan aikana eräs etelä-eurooppalainen nainen sai totaalisen raivokohtauksen siitä, että myöhästyy lennoltaan – ei kai se enää siinä kohtaa auta raivota, kun asialle ei voi enää mitään... Tuolloin ehdin tiukalle menneen lentokentän läpijuoksun suorittamalla koneeseen ajoissa silloisen matkaseurani kanssa. Toiveissa olisi, ettei vastaava tilanne toistuisi tulevalla matkalla, mutta ehkä parempi varautua ajatuksen tasolla kaikkeen, niin ei sitten tule niin suuria pettymyksiä?
---
It has been a quite busy autumn at school, and the weeks have went by a lot faster than I thought. I did travel to Copenhagen for a weekend in the beginning of October, though! Even though I am quite into travel planning, I have noticed, that I could have done some things sooner – like booking a dorm bed from Honolulu as it's the Thanksgiving week when I'm there. It's now just a week before my journey begins! At this time I share some thoughts about travelling to and from airports, and already on next week I will share my travel experiences.
When travelling around the world, it will take some time also to get from and to the airport, as well. It can also be quite expensive: I have estimated that in total all airport transportation will cost almost the same as the most expensive one-way ticket during my journey, although I will be using public transportation when it's possible.
In Helsinki there is a good bus connection, bus 615, to the airport. One-way ticket costs 5 euros.
In London you can choose a local train instead of Gatwick Express, and suddenly you have saved your lunch money.
In the US there are airports, which you can easily reach by public transportation – like Miami – but it depends most on the time of travel, if I will take a taxi. Shuttles are also a good choice.
At Fiji I am staying in a bed & breakfast which also provides airport pick-up in an affordable price. After a long flight it will be nice that there's somebody waiting for me at the airport!
In New Zealand I will probably use the airport bus. In Sydney, Australia I have thought to use AirLink train, although it sounds quite expensive - about 12 euros one way (ok, almost the same as in London).
In Singapore there is a convenient public transportation service from the airport. I have heard the same from Kuala Lumpur, Malaysia. In Taiwan, Taipei I guess I need to change from the train to the bus at some point, but maybe I will manage. In Hong Kong there is also an AirLink service, which you can combine to your day travel card, so I guess I'll do that.
Until now, there has been only one time travelling to the airport when something went wrong: it was 2006 when Stansted Express broke and we needed to take the slowest bus ever to the airport after a quite long waiting time in the broken train. Let's hope there will not be similar experiences during my journey around the world, although it's better to be prepared!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)